Huolellisen pohdinnan tuloksena selvisi, että alakerran pystyy avaamaan kunhan ketjuihin ei tarvi koskea. Eli, vaihdelaatikon pystyy hoitamaan tällä tavalla mainiosti. Tämän tavan itseasiassa tehdasmanuaali antaankin, Haynesin manuaali väittää toista. Sinänsä outoa, että tehdasmanuaalinkin mukaan laatikkoa ei voi purkaa ilman yläkerran irroitusta mutta eipä hätää, onnistuu hyvin. Eli, ruuvit tasaisesti auki ja terävä napautus alalohkoon kumivasaralla. Irtosi helposti. Vanhat tiivisteet huolella irti. Välyslevy oikealle paikalleen ensiöketjun vaihdelaatikon päässä olevan rattaan sisäpuolelle ja osat takaisin paikoilleen. Itse asiassa, homma on alakautta paljon helpompi ja nopeampi muutenkin, koska laakereiden kohdistusrenkaat on ylälohkossa. Uusi tiivistemassa ja kansi kiinni ja kiristys oikeaan tiukkuuteen spriraalimenetelmällä.
Vaihteensiirtomekanismin vivustot paikoilleen. Uusi tiiviste ja kiillotettu koppa kiinni uusilla ruuveilla. Vaihdevipu valeeseen ja laatikon testausta. Tosi herkästi toimii, kaikki menee paikoilleen kivuttomasti.
Juu, nyt alkaa siis oikeasti olla nostokunnossa. Odottelen kuitenkin että loput osat tulee DavidSilveriltä. Esim. uudet ripojen väliin tulevat kumitassut on helpompi laittaa kun ei ole vielä paikoillaan rungossa. Nämä tassukat kannattaa muuten ottaa talteen purkaessa toiisn kuin minä sillä maksavat pari puntaa kappaleeltaa, pystyy puhdistamaan ihan taatusti vaikka ultraäänipesurilla. No, vahingosta viisastuu. Ja tältä näyttää voimanlähde tämän session jälkeen.
Pesin kaikki kytkimen osat, muuten OK mutta sisäpuolen painelevy oli revennyt, jäi purkaessa huomaamatta. No, uusi tilaukseen, oli 29 puntaa David Silverillä, samalla mm. kaikki vaijeritkin tilaukseen.
Tein staattorin ja kenttäkäämit eristeet uusiksi varman päälle kudotusta lämpösukasta. Eipähän tarvi huolehtia että sulaa eristeet. Juotin kaikki liittimet huolella kiinni, pelkkä puristus ei oikein riitä. Sukkaa löytyi RIWS:n valikoimasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti