lauantai 25. tammikuuta 2014

Roosan TZR 125 -87 ja uutta museopyörää mz rt 125 -62 työn alle...

Päivää taas. Tätä kirjoittaessa Hannun pikkuhonda on ollut jo ajossa ja Pick-Nick kisassa 2013 palkintosijoilla, SS125A oli kolmas ja oma Camping mopo oli toinen Classic bike sarjassa. Kuva tähän vielä Hannun Hondasta ennen museointia.



Viime syksy ja osa kesästä meni roosan Yamaha TZR 125 -87 kanssa mukavasti. Tein sille ihan kevyen kunnostuksen, kaikki paikat siistiksi, tekniikka toimivaksi, satulalle uusi verhoilu, uudet renkaat ja sininen metallihohtoväri pintaan. Ohessa kuvat lähtötilanteesta ja lopputuloksesta. Pyörä valmistui sopivasti pukinkonttiin :) Ilmeisesti vielä tulee kromiset tribal-kuviot talven aikana.





Vuosi vaihtui enkä osannut olla ilman projektia ja pitkän pohdinnan jälkeen kerholle siirtyi MZ RT 125/3 vuosimallia -62. Pyörä oli aika raato mutta juuri sopiva omiin tarpeisiin.



Kyseinen malli on viimeisen tuotantovuotensa pyöriä ja ilmeisen vapaa lastentaudeista ja vioista, joita ainakin IFA-nimellä valmistetut pyörät edellisellä vuosikymmenellä olivat olleet. Pyörän väri on musta ja satula on pitkää mallia. Tämä oli yleinen valinta suomeen tuoduissa pyörissä. Tankin maalauksessa on jotain erikoista, tankissa on koristeelliset valkoiset sivuposken kaksinkertaisilla kultaraidoilla. Yritän selvittää kovasti mikä tämän selitys on, vaikuttaa kuitenkin tehdasväriltä. Kyseistä rt 3 mallia valmistettiin n. 140 000 kpl joten kyse ei ole outoa maalausta lukuunottamatta mistään harvinaisuudesta. Mallin teho on nostettu päätähuimaavalle 6.5 hp tasolle, samoin vääntöä on kuin pienessä kylässä... siis ihan pikkuisessa, pikkiriikkisessä kylässä. Kaikesta huolimatta pyörässä on jotain hurmaavaa ja sympaattista, ei ostopäätöstä muuten olisi syntynyt. Yksi hyvä juttu oli se että pyörään saa helposti varaosia Saksasta, mallille on omistettu kokonaisia verkkokauppoja. Rengaskoko on myös iso 19x2.75 etu ja takana 19x3, joka tuntuu ison miehen allakin sopivalta. Pyörään uppoava rahamäärä on myös mukavan pieni esimerkiksi tuuttiin verrattuna.

Tilasin samantien osaluettelon ja korjauskäsikirjan ja pistin pyörän laatikkoihin viikon lopun aikana. Kovan puunaamisen jälkeen runko ja muut vastaavat osat Forssaan jomeksille pulverimaalaukseen, sinkittävät reikolle nakkilaan ja kromit irtikeittoon Loimaalle. Tällä välin pesin alumiinisia osia, takaiskarit, vanteet ja navat, polttoainekorkki jne. Ultraäänipesuri yhdessä Pinelinen ja laimean fosforihapon kanssa saa aikaan ihmeitä. Liuoksen kannattaa lämmitä vaan kunnolla, yli 60 astetta oli hyvä. Alumiiniset vanteet olivat aika hyvässä hapessa, pesulla, hiomalla ja kiillotuksella tuli kuin uudet, jopa paremmat. Etuvanne oli sen näköinen, että oli varmaan ajettu tyhjällä kumilla. Naputtelin varovasti isolla vasaralla reunat suoriksi ja hion rälläkällä pienet mutkat suoriksi. Pakissa pitkään lojunut kiillotuskuitufläppilaikka osoittautui loistavaksi, täytyy testata myös raudan kanssa kun tekee kromien pohjia. Tein metritavarasta uuden seisontatuen ja jalkatappien tangot, alkuperäiset oli tulleet tiensä päähän.

Ensi viikon aikana on tarkoitus iltaisin hitsailla lokasuojia kasaan, on pari repeämää ja puhkiruostumista. Tuleehan tätäkin opeteltua. Takavanteessa on myös pieni repeämä, joka pitää hitsata. Pakkasin mukaan etulokarin, sivuboksin, lampunkopan jne. Mutta tankki ja takalokari jäi vielä odottamaan vuoroaan.

Etulokasuojan korjaus onnistui hyvin, pellistä vain valmiiksi taivutettu pala tilalle ja sitten lyhyissä pätkissä MIGillä hitsaten kiinni. Hiekkapuhalsin ja oikaisin myös muutkin osat tankkia ja takalokasuojaa lukuunottamatta. Laitan kuvia kun ehdin nappaamaan ensin. Saksasta tilatut osat ovat myös jo lähteneet, tulevat varmaan ensi viikolla, verkkokauppa oli http://www.ddrmoped.de/, löytyy todella hienosti osia.

Otin takalokasuojan ja tankin työn alle. Tankki täyteen laimeaan fosforihappoa pariksi päiväksi ja lokasuojasta maalit pois Nitromorsella. Oli kyllä ihan joka kohdasta maalinkin alla ruosteessa. Naputtelin varovasti lommot suoriksi ja hioin laikalla tasaiseksi. Lokasuojan keskiosan vahvikkeen kohta on täysin mätä ja täytyy tehdä uusiksi. Kaksinkertaiset pellit ei koskaan kestä vettä välissä.

Seuraavaksi katkaisin etuteleskooppien putket ulkoholkin yläpuolelta että sain purettua. Oli tosi tiukassa tämänkin jälkeen. Sisäosat oli siistissä kunnossa muuten mutta liukuholkit on uusittava, voisi sorvata vaikka teflonista ja vastaavasta, tai sitten vaan pistää tilaukseen. Tili mieleen että miten nämä on oikeasti tarkoitus purkaa.

Purin takanavan ketjukotelon osiin ja pesin dieselillä rasvat pois. Myös takaratas menee uusiksi, hampaat oli ihan finaalissa.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Honda SS125A entisöintiprojekti, melkein valmis, koeajo 4.5.

Tässä on Hanskin nuoruudenrakkauden Honda SS125A -71 tarina latolöydöstä uuteen loistoonsa. Kyseinen malli on varustettu sähköstartilla ja on ilmeisesti ollut aika harvinainen Suomessa. Pyörä on ollut ajossa viimeksi 70-luvulla ja on viettänyt usean kymmenen vuoden ajan ladossa sateelta suojassa kuivassa tilassa ja siis aika hyvin säilyneenä. Pyörässä ei ole isoja kromipintoja jotka olisivat ruostuneet, joten entisöinti on kohtalaisen selkeää. Jopa tankki oli sisältä puhdas.

Ennenkuin uskalsin laittaa pyörän laatikoihin, hankin alkuperäisen osaluettelon eBaystä niin saa palapelin takaisin läjään. Otin lisäksi ison kasan kuvia avuksi. Tämän jälkeen apinanraivolla pyörä palasiksi laatikoihin. Olin kuitenkin laittanut irroitusöljyä pari päivää aikaisemmin joka paikkaan. Tämän ansiosta purkaminen sujui vaivatta. Jopa kaikki pinnat lähtivät ehjinä. Ohessa pari kuvaa lähtökohdasta.



Hannu otti itse kaikki pulverimaalaukseen menevät osat pestäväksi painepesurilla. Itse keskityin sinkittävien osien pohjatöihin. Pineline-Tehopesulla rasvat ensin pois, sitten ultralla ja fosforihapolla ruosteet pois. Valmista tuli, iso läjä ristipääruuveja meni uusiksi, jonkin verran myös "8"-pultteja on hävinnyt. Nämä tekevät ison osan alkuperäistä ulkonäköä, joten ei oijota tässä vaan hommataan alkuperäiset tilalle. Sinkityksen hoiti taas Reikko Oy Nakkilassa, aivan mahtava laatu. Onnistui rummussa, joten ei tarvinnut laittaa rautalankaan, tosi kätevä homma. Pulverimaalattuja osia täytyi hieman oikoa ja esim. satulan runko piti hitsata uudelleen kokoon ja vahvistaa pellistä tehdyillä kulmaprofiileilla. Valmiit osat sitten Jomeksille Forssaan maalattavaksi, tuli kerrassaan hienot.

Purin takajouset. Alapää kiinni ruuvipenkkiin ja systeemi aukeaa jousesta vetämällä. Osat olivat aika hyvässä kunnossa. Ennen kaikkea oli hyvä, että nestevaimentimet olivat ehjät. Tästä selvitään hiekkapuhalluksella ja maalilla. Alaosaan Wurthin vannehopea ja yläosiin Motip pohjamaali + kiiltävä musta + lakka. Kiillotin yläosan alumiinit peilikirkkaiksi ja vaihdoin kumit uusiin. Etuputket oli ylhäältä hieman ruosteessa, ei kuitenkaan stefojen kohdalta. Hioin ja kiillotin putket sorvissa ja laitoin päälle kirkkaan lakan suojaksi. Putkenhan eivät näy joten tämä riittää.

Aukaisin kaasuttimen varovasti. Oli yllättävän hyvässä kunnossa, pari tiivistettä ja suutinta täytyi vaihtaa. Liuotus sinolissa ja pesu ultralla, tuli kuin uusi. Kaasutin on Keihinin CV kaasutin, mutta rakenne on aika jännä. Kaasuttimessä ei ole läppää, vaan luistia painetaan/pidetään vivulla alaspäin. Alipaine nostaa luistia, kalvo pitää paineen toisella puolella. Luisti oli jumissa mutta irtosi pitkällä liuotuksella. Vain tiivisteet täytyi uusia. Tein uuden pohjapropun messingistä sorvaamalla, vanha oli aika murusina.

Purin pyörännavat. Nopeusmittarin vaihde oli vääntynyt ja jumissa. Varovasti irti ja sitten oikaisu ja pesu löpöllä. Jarrukengät ja laakerit uusittiin, muuten tarvitaan vain kovaa kiillotusta... ja sitähän sitten riittikin. Kaikki alumiiosat kiillotukseen, osassa oli pahojakin kolhuja jotka täytyi ensi hioa karkealla paperilla pois, mutta lopulta tulos oli varmaan parempi kuin uusi.



Uudet vanteet tuli Englannista Central Wheel Components firmasta, tehtiin tilauksen mukaan, tosi hieno laatu, hintakin oli ihan kohdillaan. Myös uudet renkaat löytyivät Englannista kohtuuhintaan. Alkuperäinen rengastus olisi ollut etu 2.75 x 17 ja taka 3.0 x 17, mutta eteenkin tuli sitten kolmetuumainen, tästä tulee museolausuntoon merkintä. Halusin, että on ribbi kuvio edessä, tekee olennaisen lisän ulkonäköön. Tein kaikki työt tällä kertaa itse, pinnaus onnistui uusilla vanteilla hienosti. Täytyy muistaa rasvata pinnojen kierteet vain huolella. Renkaiden asennus sujui kevyesti kun käytti saippuavettä, ei tarvitse lainkaan työkaluja asenukseen, joten ei ole pelkoa sisäkumin puhkeamisesta tai vanteen naarmuuntumisesta. Takanavan rattaan lukkorengaskiinnitys oli hajonnut ja tilalle oli tehty viritelmä pulteilla. Otin tämän pois ja suunnittelin tilalle uuden laipan, johon uusi ratas tulee kiinni alkuperäisellä lukkorenkaalla. Laipan sorvasin itse, oli ensimmäinen sorvausopettelu, oikein hyvä tuli, ohessa kuva valmiista maalatusta osasta.



Tankki ja lokasuojat ovat metallihohtohopeiset, sävy löytyi satulan alta suojaisesta paikasta. Hiekkapuhallus ja oikominen ja sitten reikien täyttö hitsaamalla. Pohjamaaliksi tuli tankkiin Por15 pohja ja tämän päälle Por15 TieCoat ja sitten DeBeer vaalea 2K hiontapohjamaali. Lokasuojiin tavallinen happopohja oli riittävä, sitten vaalea hiontapohja. Päälle hopea ja pintaan vielä laadukas 2K lakka. Kerrassaan hienot ovat nämä.

Kaikki sähköt tehtiin uusiksi. Alkuperäinen sähkösarja oli tosi homeinen, aivan vihreä sisältä, ei edes juottaa voinut korjauksia. Jossain vaiheessa isomman luokan oikosulku oli sulattunut vihreän maajohdon aivan kokonaan. Liittimet alkuperäisiä vastaaviksi, USA/Vintage Connections tavara toimi tässä mainiosti. Puolan toisiokäämi on palanut, täytyy vaihtaa, mutta muuten kaikki komponentit saatiin kunnostettua alkuperäisiä osia käyttäen. Tööttikin saatiin purettu ja liitokset puhdistettua. Osat maalasin alkuperäisillä väreillä ja vaihdoin johdot ja liittimet. Kahvojen kevytvaluiset kuoret ovat tässä mallissa kiillotetut joten ei tarvinnut anodisoida. Maalasin teksit vain uudestaan kiillotuksen ja puhdistuksen jälkeen, tietysti uudet johdot ja ultrapesu kytkimille jne.

Satulan verhoilun tein kokonaan itse. Ostin perus-Singerin Prismasta ja opettelin ompelemaan. Olen katsellut pienenä ompelija äidin työtä ja sisäistänyt tämän homman viissin sitä kautta, uusi päällys syntyi mainioisti. Jopa valkea muovinen terenauha asettui nätisti äidin ohjeiden avulla. Nauha löytyi Etrasta. Tärkeää on ensin ommella nauha toiseen puoleen kaukaa kiinni ja sitten toiseen puoliskoon kaukaa. Päärmeen lähelle pääsee ompelemaan siten, että taittaa nahan ja ommellun nauhan vinoon, ommel molemmille puolille. Kätevää. Paikkasin vanhan pehmusteen ja laitoin päälle 10 mm tasoittavan superlonin. Muotoilussa P40 konehiomapaperi on lossin päällä loistava. Sitten vaan päällinen liimalla kiinni laidoista ja remmi paikoilleen, naminami!



Koneen kokoaminen oli mukava homma. Tein uuden nokkaketjun kiristimen rattaan PE muovista sorvaamalla ja jakolevyn kanssa jyrsimällä hammastuksen. Vanhasta oli hampaat murentuneet. Tein myös uuden tulpan generaattorin puolen öljykanavaan. Pojjaat olivat laittaneet viinipullon korkin aikoinaan :)

Tuli uudet männät. Kone oli leikannut kiinni aikoinaan, öljynsuodatin oli aika lailla tehnyt tehtävänsä eli täysin tukossa. Rapsutin kovettuneen kuonan pois ja pesin osat löpöllä. Männät oli tälläisessä kunnossa, eli aika selkeä männärenkaan katkeamisen aiheuttama vaurio :)



Onneksi ei olleet laakeripinnat kuluneet. Naputtelin vanhat männät "varovasti" irti, kuumennus ja jäähdytys vuorotellen, kesti varmaan koko viikonlopun että irtosi. Poraus 0.75 mm ylikokoon Forssan tehokannessa ja uudet männät tilalle, oli jo 0.5 mm ylikoossa. Sylinteri oli aika hyvässä kunnossa. Sylinterin ja kannen pesu oli kova homma. En halunnut viedä soodapuhallukseen, pesun tein kuumalla pineline-fosforihappo litkulla ja ultraäänipesurilla. Tuli aivan kuin uusi, todella nätti pinta. Säilyi alkuperäinen ulkoasukin.

Ostin uuden nokkaketjun Stormilta ja niittasin kiinni. Vanhasta nokkaketjusta sain hyvin starttiin uuden ketjun ja pikalukon. Vanha startin ketju oli lähes poikkiruostunut. Kuvassa näkyy myös itse korjattu starttipolkimen akselin pää. Spoori oli hajonnut kun kiinnileikannutta konetta oli yritetty polkea käyntiin varmaankin. Kolot täyteen ensin hitsaamalla ja sitten sorvaus ja urien jyrsintä jakolevyn kanssa. Ei kannata yrittää väsyneenä...



Alkuperäinen puola oli palanut, tilasin uuden David Silveriltä. Tarvikepuola oli tarkoitettu CB125K3 malliin, mutta 6V puolana tähänkin sopiva. Täytyi vain porata yksi uusi kiinnitysreikä peltirunkoon. Tasasuuntaajaan laitoin uuden suojamuovin, Partcosta 120 mm leveä akuille tarkoitettu musta kutiste toimi erittäin hyvin. Sähköjen asennus täytyi tehdä peltirungon sisälle ennen ilmanputsarin paikalleen laittoa. Kuminen kotelo asettui hyvin, kun lämmitti hieman ensin kuumailmapuhaltimella ja voiteli silikonilla. Tosin moottori täytyi kääntää alas alimman ruuvin tukemana niin että kumia pääse vetämään kunnolla. Asettui kuitenkin tosi hyvin paikoilleen.

Starttimoottorille tein täyden rempan. Ensin paloiksi, puhdistus ja sitten käämien eristeet uusiksi. Maalasin ulkopinnan VHT moottorimaalilla samaan sävyyn sivukoppien kanssa ja poltin osat uunissa.

Töötti ei toiminut. Purin osiin siis ja puhdistin hapettumat. Pintaan uusi maali ja uudet johdot.



Kromien irtikeitto Loimaalla. Tein pohjatyöt taas itse. Ensin suurempien kolhujen hionta ja putsaus. Sitten kolojen huolellinen täyttö kovajuottamalla messingillä ja hopealla. Hopea sopii täysin puhtaisiin lommoihin. Messinki oli parempi sellaisiin koloihin, joissa on reikä keskellä. Paikkauksessa meni viikon illat mukavasti. Välillä hionta ja sitten uusi täyttö. Lopulta kaikki isoimmat kolot oli täynnä. Sitten hionta P150 läppälaikalla Bilteman paineilma-minirälläkällä ja sen jälkeen pylväsporakoneessa isolla P320 laikalla. Tämän jälkeen esikiillotus sisallaikalla ja sitten päälle lumppulaikalla ja medium vahalla. Homma meni kerran uusiksi koska pehmeämpi messinki ja hopea kuluivat montuille. Ei auttanut kuin P320 hionta uudestaan ja uusi kiillotus. Kyllä onnistui. Sitten osat kromaukseen. Putkiin ei tullut kuparia, koska ei pysy kuumissa osissa. Aivan upea työnjälki taas, kiitoksen Malkan Esalle!

Kokoaminen alkaa olla hyvässä vaiheessa. Ohessa läjä kuvia tämän hetkisestä tilanteesta.



Pyörässä on kahvan sisäinen kaasumekanismi. Tämä oli vaihdettu ilmeisesti kaatumisen yhteydessä normaaliin "Honda" versioon, musta anodisointi kaasupuolella, kun alkuperäinen on kiillotettu. Halusin kuitenkin tehdä alkuperäistä vastaavan, joten tästä tuli jonkin verran lisähommia. Thaimaasta tilattu tanko toimi hyvänä aihiona. Tein tangon pään uusiksi sorvaamalla tukevamman putken ja jyrsimällä tähän tarkan uran. Juotin sitten kiinni hopealla. Sitten tein uuden luistin, alkuperäistä tukevamman ettei pääse kaasu lukkiutumaan. Ensin "köli" sorvaamalla 22 mm tanko ja jyrsimällä tästä kulmat pois. Sitten päällipuolen osa sorvaamalla tanko putkeksi ja lopuksi muotoon jyrsimällä. Ohessa kuva lopputuloksesta, vieressä Hondan alkuperäisosa. Kuva myös uudesta tukevammasta tangon päästä. Olen tehnyt tähän pyörään vaijerit itse, nipat syntyy helposti sorvaamalla messingistä. Tein kaasun pyörivään metalliputkeen lisäkauluksen kotelon sisälle ja jatkon ulkopäähän, niin että istuu tulevasti eikä lonksu. Osat kiinni hopeakovajuotoksella. Thaimaasta tulleissa osissa on pahoja sopivuusongelmia ja työn laatu ei ole kehuttava. Tosin hintakaan ei ole paha.



Seuraavana oli vuorossa uuden keskituen teko. Tämänhetkinen on otettu varmaan moposta tai vastaavasta. Olisiko vaurioitunut kolarissa? On liian matala ja kaikki mitat ei ole ihan kohdillaan. Materiaalina on 22 mm putki. Taivuttelin jalan valmiiksi kunnon taivutustyökalulla. Muut rakenteet tuli 2 mm pellistä leikkaamalla ja taivuttamalla. Yhdistely MAG hitsauksella, ensimmäinen hitsausprojekti, mutta ihan hyvin onnistui. Tosin aluksi oli aika "tukevia" saumoja ennenkuin oppi laitteen säätämisen. Ostin myös ESABin automaattisen hitsauskypärän, aivan mahtava vehje. Näkee hienosti syntyvän sauman ja perusaineen sulamisen. Pari sovitusta välissä ja sitten kun istui hyvin ja jouset ja muut kohdat oli paikoillaan, hitsasin kaikki saumat tukevasti ja sitten hioin ylimääräiset pois ja lopuksi maalaukseen Jomeksille. Tuli todella nätti, ihan tasainen pinta ja kestää varmasti kulutusta paremmin kuin perusspraymaalit. Täytyi myös tehdä uusi tuen akseli sorvaamalla kun alkuperäinen oli todella kulunut ja lonksui niin, että putket heilui.



Uudet putket tuli DavidSilveriltä. Oli CB125K5 mallista, mutta aivan samanlaiset kun tässä, 110 puntaa/kpl + verot. Täytyi vain tehdä uudet kiinnikkeet 2 mm pellistä, todella upean näköiset. Uudet peilit myös kiinni, vasen puoli täytyi hieman virittää ja sorvata, ei kerralla istunut.





Eturatas ja ketju tuli stormilta. Kiinni, tasapainotin tietysti ensin myös rankaan, tämän jälkeen saa takapyöränkin kuntoon. Eturenkaan tasapainotin ja laitoin jo aikaisemmin kunnolla kiinni. Takarattaan laippaliitosta täytyi hieman säätää ja jyrsiä, ei ihan sopinut kerralla, mutta nyt on kuin valettu. On paljon tukevampi kuin alkuperäinen viritelmä.



Akun pehmusteen tein siten että ostin Eterasta 30 mm leveää tarrallista solukumitiivistettä ja liimasin suoraan akkuun kiinni, tosi nätti ja selkeä ratkaisu ja istuu tukevasti paikoillaan.

Juu, mutta nyt alkaa olla kyllä valmis. Vielä puuttuu roiskeläpät, rekisterikilven tausta ja tyyppikilpi, joka on tulossa Nokian kilpipainosta, vanha oli aikalailla rotansyömä.

Koeajo oli tänään aamulla, lähti toisella starttauksella käyntiin. Tosi nätti käynti, ei minkäänlaista mekaanista ääntä eikä savua, samettia sielulle. Kaasarin jousi tuntuu liian löysältä, ei palaudu tyhjäkäynnille. Täytyy selvittää mistä johtuu, ikävä vääntää kädellä kaasarista nollille... Ei öljyvuotoja, yläkerrankin voitelu toimi moitteetta.

Seuraavaksi täytyy kirjoitella Hannun kanssa lyhyt historia ja ottaa yhteyttä museotarkastajiin. Alkuperäiset kilvet odottaa jo konttorilla, naminami.





lauantai 21. heinäkuuta 2012

Viittä vaille valmis, koeajolla.

Alkaa olla tämä projekti valmis. Lampun katteen/kuvun maalaus onnistui hyvin. Motip pohjamaali on hyvä, ei kiehu. Mastonin pohjamaalin yhteensopivuuden kanssa oli pahoja ongelmia. Voi olla että en antanut haihtua tarpeeksi kauan, purkin mukaan pitäisi olla rauhassa 7 päivää ennen uudelleen maalausta. Sain katteen kiinni, mittari, lamppu ja töötti paikoilleen. Laitoin kiinnitysruuvien kartioaluslevyjen alle kumitassut niin ei tärise niin paljon. Tilasin ruuvilinjalta oikeanlaiset linssikantaiset ruuvit. Tein loput sähkökytkennät, siis pari sokeripalaliitosta. Juotin johdinten päät varmuudeksi niin eivät katkea ruuvien alla.

Uusi sivutuki valmistui, kiitokset Henkalle hitsauksesta. Tein itse vielä tapin jousta varten johon "sorvasin" porakoneessa viilan kanssa jousen lenkille uran. Kovajuotin tapin jalkaan kiinni hopealla. Lopuksi hionta ja kiillotus. On tarkoitus laittaa sinkittäväksi seuraavan projektin osien kanssa. Uusi jousi löytyi Wurthin valikoimasta.

Ja sitten bensiiniä tankkiin ja polkemaan. Lähti kerrasta käyntiin! Ja samantien pieni lenkki Wiksbergin puistossa. Kerrassaan hauska ajopeli, sain vastaantulijoilta pari hymyä.

Vielä puuttuu peili, ketjukotelon kumitulppa ja pumppu, nämä on tilattu Voimakoneesta. Täytyy jatkossa yrittää löytää vielä alkuperäinen Tähti-peili ja työkalut. Olen täytellyt jo museopapereitakin valmiiksi, täytyy tehdä tällä kertaa varmaan vain parin liuskan pituinen historiikki...

Juu, mutta ohessa kuvia lopputuloksesta.





Seuraava projektin onkin sitten Hannun Honda SS125A -71 sähköstartilla. Tätä aloin jo tänään laittaa palasiksi, ei malttanut olla koskematta...

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Lampun kuvun teko lasikuidusta ja muuta pientä

Lampun katteen kanssa on mennyt useampikin tunti ja päivä ja viikko...

Tein muotin kahdessa osassa. Keskelle tuli laippa, jonka ansiosta muotin saa auki nätisti pystysuunnassa. Ensimmäistä puolikasta tehdessä tein tuen laippaa varten muovailuvahasta. Vahasta tehdyn "portaan" peitin vielä pakkausteipillä ja vahasin muottivahalla. Muotin muotin, siis alkuperäisen kappaleen, vahauksen jälkeen levitin yhden paksun kerroksen gelcoatia, myös laipan osalle. Tämän pitää antaa kuivua n. 30 min siten, että on tahmea mutta ei jää sormeen mitään kuitenkaan. Gelcoat kerroksen päälle tuli 5 kerrosta 150 g/m2 mattoa ristiin rastiin. Bilteman polyesteri toimi hyvin 2 % suhteella, ehti käyttää hyvin koko satsin ennen hyytymistä. Annoin homman kuivua päivän. Sen jälkeen otin muovailuvahasta tehdyn portaan pois ja irroitin teipit, lähti nätisti. Tämän jälkeen vahasin toisen puolikkaan ja tein saman homman kuin ensimmäiselle puoliskolle. Muotti sai kuivua taas päivän ennen irroitusta.

Seuraavana päivänä irroitin muotin alkuperäisen osan päältä. Ennen tätä kuitenkin porasin laippaan 4.5 mm reiät kiinnitysruuveille n. 5 cm välein. Varovasti ensin yksi reuna tylsällä veitsellä irti ja sitten paineilmaa väliin voimalla. Napsahti nätisti irti, muutamasta kohdasta lähti maalia mukaan. Muotista tuli tosi hieno. Hioin sisäpuolen 600 paperilla ja vahasin 5 kertaan.

Lopullisen kappaleen tein kahdessa vaiheessa, ensin puoliskot erikseen ja tämän jälkeen liitososa kun puoliskot oli yhdistetty. Levitin molempiin puoliskoihin gelcoat kerrokset ja 3 kerrosta 300 g/m2 kangasta. Jätin sauman kohdalle parin sentin alan tyhjäksi, sen takia että saadaan siisti sauma. Puoliskojen hieman kuivahdettua yhdistin ne ruuveilla ja levitin sauman kohtaan gelcoat kerroksen ja sitten 3 kerrosta 300 kangasta, niin että tuli reilustin vanhan kerroksen päälle. Koko alalle tuli vielä kudottu 150 g kangas. Leikkasin isoimmat ylimääräiset kankaat saksilla pois ennenkuin ehti kunnolla kovettua. Sitten sai olla pari päivää rauhassa ja kuivaa kunnolla.

Muotti irtosi lopullisen osan päältä ilman paineilmaa helposti, lopputulos oli nätti. Sahasin kopasta ylimääräiset reunat pois hyvällä lehtisahalla ja hioin reunat siisteiksi 60 paperilla. Sitten vesihionta 250 paperilla ja päälle Motip pohjamaali. Kittaus, hionta ja uusi kerros maalia... tätä niin kauan että lopputulos miellyttää silmää. Nyt saa kuivaa maanantaihin ja sitten päälle pintaväri. Ohessa vielä kuvat alkuperäisestä mallista ja muotista. Huomaa laipassa olevan reijät.


Tällä välin olen tehnyt loppuja säätöjä, sytytys on tarkasti kohdillaan, 2.8 mm EYKK. Ensin täytyi kärkien väli säätää kuitenkin huolella, 0.35 mm ohjeen mukaan. Vaihdevaijereiden pituuden säätö oli haastava mutta nyt pelaa kuin unelma. Seuraava tekniikka toimi parhaiten. 2. vaihde päälle käsin koneesta ja kahvasta kun vaijerin eivät ole kiinni. Tämän jälkeen kahvan säädöt lähes minimiin ja sitten mitataan pituudet tarkasti koneen päässä. Juotin nipat huolella kiinni. Irrotin koneesta vaihdevivun ja laitoin vaijerin paikoilleen. Tämän jälkeen painetaan kokonaisuus vaihdevaihtajan tappiin kiinni ja ruuvi päälle. Hienosäätö kannattaa tehdä samalla kun testaa vaihteiden toimintaa polkemalla mopolla kytkin pohjassa. Jotta toimisi kunnolla, vaihdevaijereiden täytyy olla aika tiukalla.

Työn alla on myös uusi sivutuki. Tein tälle sabluunan puusta, johon sai pituuden ja kulman hyvin mitattua.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Vaijerit, pakoputki, tankki kiinni, lampun kate

Alkaa olla tämä projekti aika hyvässä jamassa. Isoin homma mikä puuttuu on lampun kate ja sivuseisontatuki.

Vaijereiden aihiot tuli voimakoneesta. Nämä täytyi lyhentää sopiviksi ja laittaa oikeanlaiset nipat. Juottaminen onnistui erittäin hyvin hopeaseosteisella tinalla (Clas Ohlson) ja happojuoksutteella. Homma meni suunnilleen näin. Katkaisin vaijerin sisustan ensin n. 2 mm lopullista pituutta pidemmäksi kunnollisilla vaijeripihdeillä (Biltema). Kuori ja kaikki nippelit paikoilleen ja vaijeri pieneen ruuvipenkkiin kiinni, siten että juotettava nippa lepää leukoja vasten ja katkaistu pää tulee pari milliä ulos nipasta. Tämän jälkeen hieman juoksutetta liitoskohtaan ja lämmitys kolvilla, 100 W riittää mielestäni mainiosti. Ja sitten tinaa hieman, niin että vaijeri pysyy paikoillaan. Jos nipassa ei ole vaijerin päässä levitettä, sellainen täytyy tehdä esim. 4 mm poralla. Kun vaijeri oli kevyesti nipassa kiinni, levitin vaijerin säikeet varovasti pistepuikolla napauttamalla vaijerin keskelle, siten että pää leviää nätisti avarteen reunoja vasten. Jossain ohjeissa sanotaan että levitys tehdään ennen tinausta, mutta minusta on helpompi, jos on hieman tinaa välissä, niin pitää muotonsa paremmin ja tulee tiukempi. Tämän jälkeen lisää juoksutetta, kuumennus ja tinaa niin paljon, että avarteen kohta jää tinasta hieman koholle ja kaikki hapsut peittyvä. Pinnan pitää jäädä kiiltäväksi tinan jäähdyttyä. Antaa jäähtyä rauhassa. Tämän jälkeen siistitään nippa pienellä viilalla siten että nipan pinnat jäävät tasaisiksi. Ei saa jäädä huokosia tinapintaan. Öljy vaijeriin ja asennus paikoilleen.

Vaimennin löytyi Kuopion voimakoneesta, mutta uusi pakokäyrä täytyi tilata Saksasta Zweirad-Union Mopeds-verkkokaupasta, http://zweirad-union.org. Aika hyvä valikoima DKW koneisiin osia. Löytyi myös uusi eturatas 12Z ja alkuperäinen huoltokirja koneelle. Nopea palvelu. Osat sopivat kuin valetut. Sain 415 ketjunkin paikoilleen samalla. Ostin 118 lenkkisen ja lyhensin tään sitten sopivaksi.

Laitoin tankin kiinni, 5.5 mm letku klemmareilla väliin. Forssa Ekqvist on hyvä valikoima letkuja.

Lampun kate oli siis ihan muruina, käytetty muovi on haurastunut pahasti kymmenien talvien pakkasissa. Täytyy siis tehdä uusi lasikuidusta. Täytin alkuperäisen katteen ensin uretaanilla ja annoin kuivua vuorokauden. Tämän jälkeen oli vuorossa ulkopuolen hionta huolella 60 paperilla ja kittaus karkealla Bilteman kitillä, niin että muodot saatiin takaisin kohdilleen. Vanha kate oli kutistunut jonkin verran, tarkistin mitat etuhaarukasta kohdilleen. Kittiä tuli pari senttiä parhaimmillaan. Muoto löytyi kuitenkin aika kivasti. Pohjamaali ja hienompaa kittiä koloihin ja hionta. Tätä toistettiin riittävän monta kertaa kunnes tulos alkoi miellyttää. Bilteman uretaani ja kitti sopivat yhteen keskenään ja Mastonin värien kanssa sulamatta. Päälle lopuksi kiiltävä musta pintamaali. Ostin Kevrasta (Ylästönkatu 121, Vantaa) laadukasta muottivahaa. Seuraavaksi tehdään muotti alkuperäisen kappaleen päälle. Muotista tehdään kaksiosainen, laippa tulee pystysuuntaan keskelle. Laitan tästä kuvan kun homma etenee.

lauantai 5. toukokuuta 2012

Tankin maalaus, kokoamista, satula, sähköt, moottori kasaan

On mennyt kyllä kevät tosi nopeasti, eikä ole ehtinyt kirjoittelemaan tänne, pistetäämpä siis kuulumiset tänne nyt. Projekti on edennyt tosi pitkälle ja alkaa olla kohta viimeiset hommat enää tekemättä.

Tankki täytyi paikata, pohjassa oli 2 mm reikä. Poistin vanhat paikkaukset ja tinasin hopealla nätisti umpeen. Testasin tiiveyden paineilmalla ja saippuavedellä. Hiekkapuhallus ja POR15 ruosteenestopohjamaalia pari kerrosta. Karkea hionta ja POR15 TieCoat eristekerros. Huolellinen kittaus ja hionta. Tämän päälle vielä valkea pohjamaali ja sitten pintamaalaus vaaleanharmaalla ruiskuvärillä. Tämän jälkeen maalasin sivuille mustakultaiset kolmiomaiset kuviot huolella teipaten ja päälle kirkaslakka suojaksi. Entisöidyt Camping merkit 2-puoliteipillä kiinni (Clas Ohlson, Super teippi). Uusi hana ja kromattu korkki kiinni, tulos näyttää tältä.


Kokosin moottorin. Tein lohkon tiivisteet 0.4 mm paperista (Biltema). Laitoin kunkin tiivistepinnan kopiokoneen lasia vasten ja otin kopion. Liimasin kopion sitten kevyesti tiivistepaperiin. Liiman kuivuttua tiiviste on helppo leikata terävällä pienellä askarteluveitsellä. Kopiopaperi irtoaa hyvi n tiivisteestä, kunhan ei ole liikaa liimaa. Kokoamisessa ei ollut ongelmia, lämmitin puoliskot varmuuden vuoksi ennen asennusta, meni suorastaan heittämällä kiinni. Reilusti öljyä kaikille laakeripinnoille, lohkon ruuvit momenttiavaimella kireälle. Tyyppikilpi kiinni ahtoniiteillä (ruuvilinja). Kannen tiiviste löytyi Moposportista Petikosta, kansi mukaan malliksi. Uudet kärjet myös samasta paikasta. Säädin kärkivälin 0.3-0.4 mm ja ajoituksen 2.8 mm BTDC. Tässä Enfieldin työkalu, joka tulee tuplan tilalle, oli hyvä. Yläkuolokohta löytyy tällä helposti. Ebaystä tilattu eturatas ei sopinutkaan, oli liian iso kiinnitysreikä. Juu, mutta nostin kuitenkin koneen jo paikoilleen varovasti, kerrassaan simppeli toimenpide esim. Tuuttiin verrattuna.

Laitoin satulaan puuttuvat jouset ja liimasin yhden kerroksen 10 mm superlonia lisäpehmusteeksi. Äiti ompeli uuden päällisen vanhaa mallina käyttäen, tuli kerrassaan upea, tikkaukset ovat tosi herkullisen näköiset. Kiitokset vielä :) Pingotin uuden päällisen paikoilleen ja liimasin Bostikilla reunat alapuolelle kiinni koko matkalta. Uusi alumiininen reunalista (Voimakone) kiinni ja sitten vielä Guilietta kilpi niitaten takaisin paikoilleen. Palli samalla vauhdilla runkoon kiinni. Näyttääpi tältä.




Opettelin sorvausta Henkan opastuksella, tuloksena syntyi kaasariin uusi ryypyn tanko. Vanhasta oli ilmaläpän uran reunat kuluneet. Aihiona oli vanha 3.5 mm RST pinna. Onnistui hienosti, tosi mukavaa puuhaa. Sopi paikoilleen ja toimi kuin unelma. Tätä herkkua täytyy opetella lisää.

Tein sähkösarjat tankoon ja runkoon, kerrassaan simppeli homma oli tämä.

Hiekkapuhalsin kahvojen alumiiniset rungot varovasti karheiksi ja maalasin metallihohtohopealla. Uusi vaihdekaava, numerolevy ja kiristimet paikoilleen. Korjatut ja kiillotetut vivut paikoilleen ja uudet kahvakumit kiinni, lämmitin ensin kumit kuumalla vedellä, tosi helppo pujottaa kun on ensin pehmitetyt. Sitten kahvat tankoon paikoilleen.

Laitoin uuden etujarruvaijerin kiinni ja säädin kireyden sopivaksi. Vaijerin kuoren päätyholkit saa hienosti kiinni kun naputtaa terävällä naskalilla kylkeen varovasti. Täytyy muistaa öljytä hyvin. Sovittelin myös uutta kytkinvaijeria jo vähän paikoilleen, tähän täytyy juottaa uusi nippa moottorin päähän. Rasvaus vasta sitten kun on juotettu.

Nokian Kilpipainosta tilatut tyyppikilvet ja fonikilvet tulivat, tosi upeaa työtä. Laitoin kilven niiteillä paikoilleen, nätti kuin mikä. Vähän outoa, että kilpi on pitänyt laittaa aikoinaan vinoon, mutta ei aleta tätä kuitenkaan korjaamaan. On vinossa ollut kaikissa jotka olen aikaisemmin nähnyt.